Wega Group logo
21/9/2026

RUORI-hankkeessa kehitettiin teollisen mittakaavan ratkaisu ravinteiden kierrätykseen 

Wegan RUORI-hankkeessa on kehitetty Oripäähän suunniteltavalle Varsinais-Suomen biojalostamolle konsepti, joka vähentää Saaristomereen päätyviä ravinteita. Lähtökohtana ovat olleet alueen viljelijöiden tarpeet sekä tekninen ja taloudellinen toteutettavuus. 

Biokaasulaitoksissa huomio on perinteisesti kohdistunut jätteiden käsittelyyn ja kaasun tuotantoon. Mädätteen sisältämien ravinteiden jalostaminen on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle, sillä sen käsittely – ja erityisesti kuivaaminen – on ollut kallista. 

RUORI – Ravinnekuormitus kuriin -hankkeessa asetelma käännettiin toisinpäin. Työ aloitettiin keskustelemalla Saaristomeren valuma-alueella toimivien eläintilallisten kanssa. Tarkoituksena oli selvittää, millaiset toimintamallit palvelisivat maatiloja ja mitä ominaisuuksia viljelijät toivoisivat laitoksen tuottamilta lannoitejakeilta. 

”Halusimme kehittää ratkaisun, jossa mädäte ei ole hankala sivuvirta vaan arvokas raaka-aine. Ravinteet jalostetaan tuotteiksi, joita voidaan käyttää tehokkaasti ja kuljettaa sinne, missä niitä tarvitaan”, kertoo RUORI-hankkeen projektipäällikkö Eetu Lankinen Wegalta. 

Ravinteet sinne, missä niitä tarvitaan 

Biokaasureaktorista tulevasta mädätteestä noin 90 prosenttia on vettä. RUORI-hankkeessa kehitetty konsepti perustuu veden erottamiseen ja jäljelle jäävien ravinteiden jalostamiseen erilaisiksi lannoitejakeiksi ja maanparannusaineiksi. Kuivauksessa hyödynnetään laitoksen eri prosesseissa syntyvää hukkalämpöä, mikä tekee prosessista taloudellisesti mahdollisen. 

Euroopassa toimii kymmeniätuhansia biokaasulaitoksia. Harvassa niistä mädätteen jatkojalostus on yhtä iso osa laitoskonseptia kuin Varsinais-Suomen biojalostamossa. 

”Uskon, että nyt kehitetylle konseptille on kiinnostusta ja tarvetta muuallakin Euroopassa erityisesti alueilla, joilla on paljon kotieläintuotantoa ja tarve tehostaa ravinteiden kierrätystä”, Lankinen sanoo. 

Saaristomeren ravinnevalumien kannalta on olennaista, että lähiseudun sikatiloille palautettavasta lannoite- ja maanparannusaineesta erotetaan fosforia. Näin valmiiksi fosforipitoisille pelloille ei kerry lisää fosforia, mutta muut ravinteet palautuvat sinne

”RUORI-hankkeen ydin on teollisen mittakaavan ratkaisu, joka ratkaisee yhden Saaristomeren ravinnekuormituksen keskeisistä syistä. Ravinteiden hallinta on tähän asti ollut kallista. Nyt olemme kehittäneet viljelijöiden tarpeiden pohjalta teknologisen konseptin, joka on myös taloudellisesti mahdollinen.” 

RUORI-hankkeessa on tehty yli 6 000 tuntia kehitystyötä. Työhön ovat kuuluneet muun muassa kysely noin sadalle alueella toimivalle sika- ja nautatilalliselle, biokaasun tuotantoon soveltuvien alueellisten raaka-aineiden kartoitus, teknologisen konseptin kehittäminen yhteistyössä suunnittelukumppaneiden kanssa, erilaisten lannoitetuotteiden laatu- ja markkinaselvitykset sekä teknillis-taloudellisia toteutettavuusselvityksiä. 

RUORI-hanke jatkuu marraskuun 2026 loppuun. Sen tuloksia hyödynnetään Oripäähän suunniteltavan Varsinais-Suomen biojalostamon jatkosuunnittelussa.  

Pois Hot Spot -listalta 

Saaristomeren valuma-alueen maatalouden hajakuormitus on Suomen ainoa jäljellä oleva kohde Itämeren suojelukomission HELCOMin Hot Spot -listalla. Suomen tavoitteena on saada se pois Itämeren merkittävimpien kuormittajien listalta. 

Vuonna 2025 julkaistun viranomaisarvion mukaan Suomi täytti Hot Spot -kohteen poistamiselle asetetuista 23 ehdosta 17. Kuusi ehtoa oli vielä täyttymättä. Ne liittyivät pääosin lannan käsittelyyn ja käyttöön, kuten lantafosforin siirtämiseen kasvinviljelytiloille tai pois Saaristomeren valuma-alueelta. 

”Biojalostamohanke auttaa täyttämään nämä viimeiset kuusi ehtoa. On hienoa, että meidän työllä voidaan konkreettisesti vähentää Saaristomeren ravinnekuormitusta”, Lankinen sanoo 

Ympäristöministeriö on tukenut Wegan RUORI – Ravinnekuormitus kuriin: Kiertotalouslaitos Saaristomeren valuma-alueelle -hanketta noin 380 000 eurolla. Tuki on saatu AHTI – Vesien ja meren tilan parantaminen -ohjelman ravinteiden kierrätyksen avustushausta.

Lisätiedot

Eetu Lankinen
Projektipäällikkö, Wega
+358 40 419 6920, etunimi.sukunimi@wega.fi

Cinia

Digitaaliset yhteydet

Asiakas Cinia Oy

Rahoitusinstrumentti CEF Digital 2021, runkoverkkoyhteydet

Saatu tuki 3,65 MEUR

Hanke Northern EU Gateways – Euroopan ja globaalit strategiset kumppanit yhdistävien digitaalisten runkoverkkojen suunnittelu

Toteutus 2023–2024

Cinia

Mitä tuki mahdollisti Hankkeessa valmisteltiin ja tarkennettiin suunnitelmia kolmeen tietoliikennekaapeli-investointiin liittyen. Lisäksi hankkeessa laadittiin korkean tason suunnitelma EU:n yhdistävistä kaapelijärjestelmistä. Toteuduttuaan hankkeet parantavat runkoverkkoyhteyksiä, tarjoavat vaihtoehtoisia reittejä merikaapeleille ja lisää kyberturvallisuutta strategisesti tärkeällä alueella Euroopassa. Samalla EU:n yhteydet kolmansiin maihin vahvistuvat.

Wegan rooli Vastasimme koko hakemusprosessista. Positiivisen tukirahoituspäätöksen jälkeen jatkoimme hankkeen avustamista konsortiosopimuksen laadinnassa ja tukisopimusneuvotteluissa sekä EU-hankkeen hallinnassa. Varmistimme, että rahoittajan raportointivaatimukset täyttyvät.

Terntank

Kestävän merenkulun edelläkävijä

Asiakas Terntank

Rahoitusinstrumentti EU Innovation Fund 2022

Saatu tuki 2,75 MEUR

Hanke eMETHANOLxWSolution

Toteutus 2023–2029

Terntank

Kuva: Terntank

Mitä tuki mahdollistaa Hankkeessa rakennetaan uusi säiliöalus, johon tulee metanolilla toimiva moottori ja taittuva tuuliavusteinen propulsiojärjestelmä. Alus toimii uusien innovatiivisten teknologioiden pilotointialustana. Aluksessa on myös maasähkö- sekä akkujärjestelmät. Hanke edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 4000 tonnia vuodessa.

Wegan rooli Olemme kotiuttaneet Terntankille EU-tukea ja kansallista rahoitusta vuodesta 2013 lähtien. Innovaatiorahaston lisäksi olemme auttaneet Terntankia saamaan EU:n TEN-T-rahoitusta sekä Ruotsin ja Norjan kansallista tukea alusten ympäristöinvestointeihin. Olemme vastanneet tukihakemusprosesseista sekä tukihankkeiden hallinnasta ja viestinnästä.

Wega on auttanut Terntankia vähäpäästöisten toimitusketjujen kehittämisessä ja hoitanut rahtaussopimuksia vuodesta 2013 lähtien. Pitkäaikaisessa yhteistyössä korostuu Wegan eri liiketoiminta-alueiden osaaminen: rahtaussopimukset, polttoainehankinta, tukirahoitus ja ympäristöraportointi.

Väylävirasto

Talvimerenkulun edistäminen

Asiakas Väylävirasto

Rahoitusinstrumentti EU CEF Liikenne 2024, Eurooppalainen meriliikennealue

Saatu tuki Suomi 42 MEUR

Hanke WINMOS IV

Toteutus 2025–2029

Väylävirasto

Kuva: Väylävirasto

Mitä tuki mahdollistaa Hanke on jatkoa pitkäaikaiselle Itämeren alueen yhteistyölle. Siinä turvataan Itämeren alueen rajat ylittävää, tehokasta ja kestävää talvimerenkulkua. Hankkeella varmistetaan, että käytettävissä on riittävä määrä jäänmurtokalustoa. Samalla mahdollistetaan päästövähennyksiä ja parannetaan operoinnin kustannustehokkuutta. Suomen EU-tukea saanut uusi B+-luokan jäänmurtaja rakennetaan korvaamaan yli 70-vuotias Voima. Uusi vähäpäästöinen alus pystyy pienemmästä koostaan huolimatta avaamaan jäähän samanlaisen 25 metriä leveän väylän kuin A-luokan murtajat. Lisäksi hankkeessa modernisoidaan ja tehdään elinkaaripidennyksiä Ruotsin olemassa oleviin jäänmurtajiin.

Wegan rooli Vastasimme yhteisen tukihakemuksen tekemisestä Suomelle, Ruotsille ja Virolle. Tähän sisältyivät myös Suomen ja Viron investoinneille tehdyt hyötykustannuslaskelmat, kansainvälisten projektikokousten koordinointi ja hakemuksen vieminen hakemusjärjestelmään. Wegan yhteistyö Väyläviraston EU-tukihakemuksissa ja hankkeiden raportoinnissa on jatkunut vuodesta 2017. Tukirahoitusta Suomeen on saatu talvimerenkulun lisäksi meriväylille, raide- ja maantiehankkeille sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen.

Porin satama

Infrahankkeet

Asiakas Porin satama

Rahoitusinstrumentti EU CEF Liikenne 2021, 2023 (MILMOB), 2023

Saatu tuki yhteensä 12,8 MEUR

Hanke Quays2Solutions, POPRAMP, Power2Quays

Toteutus 2021–2026

Porin satama

Kuva: Porin satama

Mitä tuki mahdollistaa Quays2Solutions -hankkeessa rakennettiin 270 metriä pitkä uusi laituri Mäntyluodon satama-alueelle. Samalla korvattiin vanha nestebulk-laituri Tahkoluodossa. POPRAMP -hanke vastasi sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin. Siinä rakennettiin Mäntyluotoon kiinteä RoRo-ramppi ja sen takana oleva kenttä uudistettiin. Power2Quays -hankkeessa toteutetaan laivojen maasähkön syöttöjärjestelmä kahdelle laiturille Tahkoluotoon. Samaan yhteyteen rakennetaan myös aurinkovoimala ja vahvistetaan sataman sähköverkkoa. Hankkeet poistavat liikenteen pullonkauloja, parantavat sataman perusinfrastruktuuria ja kaksoiskäyttöä sekä edistävät vähäpäästöistä merenkulkua ja sataman ympäristövastuuta.

Wegan rooli Tiivis yhteistyö ja ymmärrys asiakkaan investointitarpeista on mahdollistanut kolme toisiaan tukevaa hanketta EU-tuen avulla. Olemme vastanneet tukihakemuksista sekä EU-hankkeiden hallinnasta ja raportoinnista.

Finavia

Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen

Asiakas Finavia Oyj

Rahoitusinstrumentti EU CEF Liikenne, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (AFIF) 2025

Saatu tuki 5,6 MEUR

Hanke HELZERO - Helsinki-Vantaan toimintojen sähköistäminen maasähkön ja esikäsitellyn ilman avulla nollapäästöjen saavuttamiseksi

Toteutus 2025–2028

Helsinki-Vantaan lentoasema

Kuva: Finavia Oyj

Mitä tuki mahdollistaa HELZERO-hankkeessa toteutetaan esikäsitellyn ilman syöttö pysäköityjen lentokoneiden lämmitykseen ja jäähdytykseen. Lisäksi tuodaan maasähkön syöttö niille lentokoneiden pysäköintipaikolle, joilta se vielä puuttuu. Samalla rakennetaan aurinkovoimala uusiutuvan energian tuotantoon ja hankitaan akkuvarasto. Finavia toteuttaa hankkeen ennakoivasti ennen lainsäädännön edellyttämiä muutoksia. Projektin toteutus poistaa operatiivisia pullonkauloja ja edistää Finavian ympäristötavoitteita, jossa koko lentoliikenteen arvoketju toimii vastuullisesti. Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti hiilipäästöjen nettonollatason vuonna 2024.

Wegan rooli Yhteistyö Finavian EU-tukirahoituksessa on jatkunut vuodesta 2017. Silloin olimme mukana hakemassa tukea Finavian matkakeskukselle CEF Liikenne -hausta. Sen jälkeen olemme avustaneet Finaviaa useamman EU-hankkeen hallinnassa ja raportoinneissa. HELZERO-hankkeessa vastasimme koko hakemusprosessista. Myönteisen tukipäätöksen jälkeen jatkoimme asiakkaan avustamista tukisopimusvalmistelussa ja EU-hankkeen hallinnassa varmistaen, että rahoittajan raportointivaatimukset täyttyvät. Samalla olemme tehneet jatkuvaa strategista yhteistyötä rahoitusmahdollisuuksien tunnistamiseksi.