Hankkeet

BioKymppi Oy

Biokaasun kestävyysjärjestelmä

Mitä toimeksiannossa tehtiin: Laadimme BioKympin Kiteen biokaasulaitokselle biokaasun kestävyysjärjestelmän, jotta he pystyivät liittymään vapaaehtoiseksi jakeluvelvolliseksi ja täyttämään siihen kuuluvat viranomaisvelvoitteet, kuten tekemään vuosittaiset kestävyys- ja jakeluvelvoiteilmoitukset.

Roolimme: Laadimme kestävyysjärjestelmän, kilpailutimme ja johdimme kestävyysjärjestelmän todennusprosessin sekä teimme hakemuksen Energiavirastolle sen hyväksymiseksi. Kestävyysjärjestelmän hyväksymisen jälkeen tuemme BioKymppiä sen operoinnissa, jota jatkamme edelleen. Lisäksi teemme alkuperätakuisiin, jakeluvelvoiteilmoitukseen ja jakeluvelvoitteen tikettikauppaan liittyviä toimia asiantuntijapalveluna.

Muita vastaavia hankkeita: Olemme vastanneet kahden muun biokaasulaitoksen kansallisen kestävyysjärjestelmän toteuttamisesta ja meillä on myös kokemusta ISCC-sertifioinnista. Vastaamme lisäksi asiakkaidemme biokaasun alkuperätakuiden hallinnoimisesta Gasgrid Finland Oy:n G-Rex-järjestelmässä.

BioKymppi Oy

Biometaanin jalostuslaitoksen sekä paineistus- ja tankkausaseman toteutus

Mitä toimeksiannossa tehtiin: BioKympin Kiteen biokaasulaitokselle rakennettiin biometaanin jalostuslaitos sekä paineistetun biometaanin paineistus- ja tankkausasema. BioKympin tankkausasema kuului Wegan oman kaasunjakelubrändin Wegas:in alle 2022 2024. Wega myi oman tankkausasemaliiketoimintansa Gasumille joulukuussa 2024.

Roolimme: Teimme laitteiston mitoitukset, esisuunnittelun, kilpailutimme EPC-urakat, valmistelimme Tukes-lupahakemuksen, integroimme jalostuslaitoksen ja tankkausaseman suunnitelmat sekä konsultoimme jalostuslaitteiston EPC-sopimuksen laatimisessa. Investointipäätöksen jälkeen tuimme rakentamisen projektinhallinnassa osaurakoiden suunnitelmien yhteensovittamisesta aina käyttöönottoon asti.

Pielaveden kunta

Energiapuun uudet käyttökohteet

Mitä toimeksiannossa tehtiin: Toteutimme selvityksen Pielaveden kunnalle, jossa tarkasteltiin energiapuuketjujen nykytilaa ja tulevaisuutta paikallisesti ja yleisellä tasolla. Lisäksi selvitettiin energiapuun uusia käyttökohteita olettaen, että energiapuun käyttö energiantuotannossa tulee laskemaan tulevaisuudessa muiden lämmöntuotantotapojen ottaessa isompaa roolia.

Roolimme: Arvioimme energiapuun alueellista potentiaalia julkisten lähteiden ja Wegan paikkatietoanalyysin pohjalta nykytilanteessa sekä tulevaisuudessa. Uusien käyttökohteiden osalta tarkastelu rajattiin termokemiallisiin menetelmiin (biohiilen tuotanto, torrefiointi ja kaasutus) energiapuun ominaisuuksien vuoksi. Arvioimme teknologioiden soveltuvuutta, tarvittavia raaka-ainemääriä ja lopputuotteiden markkinaa ja annoimme ehdotuksen soveltuvimmasta teknologiasta ja sen sijoittumisesta Pielavedelle ottaen huomioon esimerkiksi kaavoituksen sekä alueen nykyisen infrastruktuurin.

Porin Satama Oy ja Porin kaupunki

CO₂-terminaaliselvitys

Mitä toimeksiannossa tehtiin: Laadimme yhteistyössä Porin Sataman ja Porin kaupungin kanssa esiselvityksen suuren mittaluokan hiilidioksiditerminaalin sijoittamisesta Porin Tahkoluotoon. Selvityksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin terminaalin alustavaa kokoluokkaa ja potentiaalia julkisten lähteiden avulla. Lisäksi tarkasteltiin terminaalin sijoitusvaihtoehtoja Tahkoluodon sataman alueelle ja kuvattiin terminaalin liiketoimintamalleja ja paikallisia hyötyjä. Selvitystä jatkettiin tarkastelemalla syvemmin kehittyvää CO₂-markkinaa. Terminaalin toteuttamisedellytyksiä selvitettiin kysyntäkartoituksen perusteella, missä haastateltiin Länsi-Suomen CO₂-lähteitä ja -käyttäjiä.

Roolimme: Ensimmäisessä vaiheessa tarkastelimme eri vaihtoehtoja CO₂:n maalogistiikalle, niiden määriä ja soveltuvuutta terminaalille. Lisäksi arvioitiin eri kokoluokan aluksia laivalogistiikan toteuttamiselle ja niiden soveltuvuutta terminaalin toimintaan. Lopuksi selvitettiin terminaaliin tarvittavat luvat, tehtiin terminaalin alustava layout, arvioitiin terminaalin investointi- ja operointikustannuksia ja kuvattiin terminaaliin mahdollisesti saatavilla olevat rahoitus- ja tukimahdollisuudet. Toisen vaiheen kysyntäkartoituksessa tiedustelimme toimijoilta kiinnostusta terminaaliin, CO₂-määriä ja aikataulua hyödyntämiselle, joiden perusteella luotiin skenaarioita terminaalin toiminnan käynnistämiselle. Kyselyn tulosten perusteella revisioitiin terminaalin mitoitus ja arvioitiin terminaalin kustannuksia osana CO₂-ketjun kustannusrakennetta. Lisäksi selvitettiin CO₂ kuljetuskustannuksia kaikkien logistiikkamuotojen osalta eri logistiikkatoimijoiden kanssa. Logistiikasta tehtiin mallinnuksia eri lähtöpisteistä, vaihtelevilla CO₂-määrillä ja eri ajojaksoilla. Eri logistiikkamuotojen hyödyntämistä tarkasteltiin kokonaisuutena, terminaalin toimiessa solmupisteenä. Tarkastelimme myös terminaalin mahdollisuutta toimia lähtöpisteenä hiilidioksidin pysyvän varastoinnin ketjussa.

Navitas Kehitys Oy

Vetyselvitys

Mitä toimeksiannossa tehtiin: Toteutimme vetytalouden selvityksen Pohjois-Savon ja Pieksämäen alueelle. Selvityksessä analysoitiin alueen potentiaalia vihreän vedyn tuotannossa sekä vetyjalosteiden, kuten synteettisen metaanin, metanolin ja ammoniakin valmistuksessa. Tässä yhteydessä arvioitiin mahdollisuuksia rakentaa alueelle vetyputki ja liittää se suunnitteilla olevaan kansalliseen vetyverkkoon. Selvityksessä on esitetty aikatauluarvio putken luvitukselle ja rakentamiselle sekä teknistaloudellinen vertailu vety- ja metaaniputken välillä.

Roolimme: Laadimme potentiaalikartan kohdealueesta eri tuotteille, kattavan kuvauksen vedyn tuotantoprosesseista, keskeisistä edellytyksistä (raaka-aineet, vesi, sähkö ja muut hyödykkeet) sekä vetymarkkinan nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Potentiaalitarkastelu perustui etenkin vapaaseen sähkökapasiteettiin, biogeenisen CO2:n alueelliseen saatavuuteen sekä maankäyttöön. Lisäksi kartoitimme vetytalouden keskeisiä toimijoita ja hankkeita sekä laadimme tiekartan alueen vetytalouden kehittämiseksi. Tunnistimme myös vetytalouden sääntelyn ja lainsäädännön keskeiset ohjauskeinot vedylle ja jalosteille Suomessa sekä Euroopassa. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin alueellisen vetyinfrastruktuurin kehittämistä ja liittämistä kansalliseen verkkoon.

Helsingin Satama

Metanolibunkrausselvitys

Mitä toimeksiannossa tehtiin: Selvitimme Helsingin Satamalle metanolibunkrauksen toteuttamisvaihtoehtoja Vuosaaressa. Työssä arvioitiin varustamoiden tulevaa metanolin kysyntää, vertailtiin eri bunkrausalus- ja logistiikkakonsepteja sekä mallinnettiin niiden operointia ja kustannuksia. Lisäksi selvitettiin toimintaan liittyvät lupa- ja viranomaisvaatimukset, potentiaaliset metanolijakelijat sekä toteutuksen keskeiset riskit.

Roolimme: Vastasimme selvityksen kokonaisuudesta, mukaan lukien varustamohaastattelut, bunkraus- ja logistiikkakonseptien suunnittelu, CAPEX- ja OPEX arviot sekä kannattavuuslaskelmat. Arvioimme eri alus- ja operointimallien soveltuvuutta Vuosaaren tarpeisiin sekä laadimme suositukset metanolibunkrauksen mahdollisesta toteutusmallista.

Kokkolan Energiaverkot Oy

LNG-terminaalin kehittämishanke

Mitä toimeksiannossa tehtiin: Kehitimme Kokkolan Energiaverkkojen toimeksiannosta Kokkolan suurteollisuusalueelle LNG-terminaalin ja Suomen suurimman maakaasun siirtoverkon ulkopuolisen jakeluverkon. Hanke aloitettiin Kokkolan suurteollisuusalueen kattavalla kysyntäkartoituksella terminaalin tarpeellisuuden osoittamiseksi, minkä jälkeen hankkeelle etsittiin sijoituspaikka, toteutettiin kaavoitusprosessit, terminaalin suunnittelu ja hankinta sekä järjestettiin ei-venäläisen LNG:n hankinta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.

Roolimme: Toimimme hankkeessa asiantuntijana ja toteutimme esimerkiksi terminaalin ja jakeluverkon esisuunnittelun, kilpailutuksen, luvituksen sekä neuvottelimme kaasun osto- ja myyntisopimuksia. Vastasimme projektin hallinnasta investointivaiheeseen asti. Investointipäätöksen jälkeen olemme tukeneet Kokkolan Energiaa LNG-toimituksissa ja Kokkolan Energiaverkkoja LNG-terminaalin ja kaasun jakeluputkiston rakentamisessa ja operoinnissa. Vastuuseemme kuului myös päästöluvan, tarkkailusuunnitelman ja päästöselvityksen hakeminen Kokkolan Energiaverkoille.

Cinia

Digitaaliset yhteydet

Mitä tuki mahdollisti Hankkeessa valmisteltiin ja tarkennettiin suunnitelmia kolmeen tietoliikennekaapeli-investointiin liittyen. Lisäksi hankkeessa laadittiin korkean tason suunnitelma EU:n yhdistävistä kaapelijärjestelmistä. Toteuduttuaan hankkeet parantavat runkoverkkoyhteyksiä, tarjoavat vaihtoehtoisia reittejä merikaapeleille ja lisää kyberturvallisuutta strategisesti tärkeällä alueella Euroopassa. Samalla EU:n yhteydet kolmansiin maihin vahvistuvat.

Wegan rooli Vastasimme koko hakemusprosessista. Positiivisen tukirahoituspäätöksen jälkeen jatkoimme hankkeen avustamista konsortiosopimuksen laadinnassa ja tukisopimusneuvotteluissa sekä EU-hankkeen hallinnassa. Varmistimme, että rahoittajan raportointivaatimukset täyttyvät.

Terntank

Kestävän merenkulun edelläkävijä

Mitä tuki mahdollistaa Hankkeessa rakennetaan uusi säiliöalus, johon tulee metanolilla toimiva moottori ja taittuva tuuliavusteinen propulsiojärjestelmä. Alus toimii uusien innovatiivisten teknologioiden pilotointialustana. Aluksessa on myös maasähkö- sekä akkujärjestelmät. Hanke edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 4000 tonnia vuodessa.

Wegan rooli Olemme kotiuttaneet Terntankille EU-tukea ja kansallista rahoitusta vuodesta 2013 lähtien. Innovaatiorahaston lisäksi olemme auttaneet Terntankia saamaan EU:n TEN-T-rahoitusta sekä Ruotsin ja Norjan kansallista tukea alusten ympäristöinvestointeihin. Olemme vastanneet tukihakemusprosesseista sekä tukihankkeiden hallinnasta ja viestinnästä.

Wega on auttanut Terntankia vähäpäästöisten toimitusketjujen kehittämisessä ja hoitanut rahtaussopimuksia vuodesta 2013 lähtien. Pitkäaikaisessa yhteistyössä korostuu Wegan eri liiketoiminta-alueiden osaaminen: rahtaussopimukset, polttoainehankinta, tukirahoitus ja ympäristöraportointi.

Väylävirasto

Talvimerenkulun edistäminen

Mitä tuki mahdollistaa Hanke on jatkoa pitkäaikaiselle Itämeren alueen yhteistyölle. Siinä turvataan Itämeren alueen rajat ylittävää, tehokasta ja kestävää talvimerenkulkua. Hankkeella varmistetaan, että käytettävissä on riittävä määrä jäänmurtokalustoa. Samalla mahdollistetaan päästövähennyksiä ja parannetaan operoinnin kustannustehokkuutta. Suomen EU-tukea saanut uusi B+-luokan jäänmurtaja rakennetaan korvaamaan yli 70-vuotias Voima. Uusi vähäpäästöinen alus pystyy pienemmästä koostaan huolimatta avaamaan jäähän samanlaisen 25 metriä leveän väylän kuin A-luokan murtajat. Lisäksi hankkeessa modernisoidaan ja tehdään elinkaaripidennyksiä Ruotsin olemassa oleviin jäänmurtajiin.

Wegan rooli Vastasimme yhteisen tukihakemuksen tekemisestä Suomelle, Ruotsille ja Virolle. Tähän sisältyivät myös Suomen ja Viron investoinneille tehdyt hyötykustannuslaskelmat, kansainvälisten projektikokousten koordinointi ja hakemuksen vieminen hakemusjärjestelmään. Wegan yhteistyö Väyläviraston EU-tukihakemuksissa ja hankkeiden raportoinnissa on jatkunut vuodesta 2017. Tukirahoitusta Suomeen on saatu talvimerenkulun lisäksi meriväylille, raide- ja maantiehankkeille sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen.

Porin satama

Infrahankkeet

Mitä tuki mahdollistaa Quays2Solutions -hankkeessa rakennettiin 270 metriä pitkä uusi laituri Mäntyluodon satama-alueelle. Samalla korvattiin vanha nestebulk-laituri Tahkoluodossa. POPRAMP -hanke vastasi sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin. Siinä rakennettiin Mäntyluotoon kiinteä RoRo-ramppi ja sen takana oleva kenttä uudistettiin. Power2Quays -hankkeessa toteutetaan laivojen maasähkön syöttöjärjestelmä kahdelle laiturille Tahkoluotoon. Samaan yhteyteen rakennetaan myös aurinkovoimala ja vahvistetaan sataman sähköverkkoa. Hankkeet poistavat liikenteen pullonkauloja, parantavat sataman perusinfrastruktuuria ja kaksoiskäyttöä sekä edistävät vähäpäästöistä merenkulkua ja sataman ympäristövastuuta.

Wegan rooli Tiivis yhteistyö ja ymmärrys asiakkaan investointitarpeista on mahdollistanut kolme toisiaan tukevaa hanketta EU-tuen avulla. Olemme vastanneet tukihakemuksista sekä EU-hankkeiden hallinnasta ja raportoinnista.

Finavia

Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen

Mitä tuki mahdollistaa HELZERO-hankkeessa toteutetaan esikäsitellyn ilman syöttö pysäköityjen lentokoneiden lämmitykseen ja jäähdytykseen. Lisäksi tuodaan maasähkön syöttö niille lentokoneiden pysäköintipaikolle, joilta se vielä puuttuu. Samalla rakennetaan aurinkovoimala uusiutuvan energian tuotantoon ja hankitaan akkuvarasto. Finavia toteuttaa hankkeen ennakoivasti ennen lainsäädännön edellyttämiä muutoksia. Projektin toteutus poistaa operatiivisia pullonkauloja ja edistää Finavian ympäristötavoitteita, jossa koko lentoliikenteen arvoketju toimii vastuullisesti. Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti hiilipäästöjen nettonollatason vuonna 2024.

Wegan rooli Yhteistyö Finavian EU-tukirahoituksessa on jatkunut vuodesta 2017. Silloin olimme mukana hakemassa tukea Finavian matkakeskukselle CEF Liikenne -hausta. Sen jälkeen olemme avustaneet Finaviaa useamman EU-hankkeen hallinnassa ja raportoinneissa. HELZERO-hankkeessa vastasimme koko hakemusprosessista. Myönteisen tukipäätöksen jälkeen jatkoimme asiakkaan avustamista tukisopimusvalmistelussa ja EU-hankkeen hallinnassa varmistaen, että rahoittajan raportointivaatimukset täyttyvät. Samalla olemme tehneet jatkuvaa strategista yhteistyötä rahoitusmahdollisuuksien tunnistamiseksi.