Wega Group logo
13/6/2019

Normiohjauksella ympäristövastuulliseen satamaan?

Satama ympäristösääntelyn solmukohtana

Suomessa kauppamerenkulun satamat vaativat toimiakseen ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Merenkulun ympäristövaikutuksia sääntelevät lisäksi kansalliset ja kansainväliset säädökset kuten merenkulun ympäristönsuojelulaki sekä useat EUn ja IMOn (Kansainvälinen merenkulkujärjestö) säädökset. Luvanvaraisuus ja sääntely asettavat riman korkealle ja osaltaan varmistavat, että satamatoiminnan ja merikuljetusten ympäristövaikutukset ovat hallinnassa.

Toisaalta normiohjaus sitoo huomattavasti, etenkin pienten satamayhtiöiden, resursseja. Satamakentillä kuulee myös pohdintaa siitä, asettaako tiukka ympäristösääntely suomalaiset satamat erilaiseen asemaan kuin samoista liikennevirroista kilpailevat, ympäristölupakäytännön ulkopuolella olevat kansainväliset satamat.

Kansainvälisten ja kansallisten ympäristösäädösten ja lupavelvoitteiden samanaikainen noudattaminen ei aina suju satamissa mutkitta. Syntyy katvealueita, päällekkäisyyksiä ja ristiriitoja. Esimerkkejä on monia: Sääntely ei aina kohdistu toimintoihin, joilla on vastaanottavan ympäristön kannalta suurin merkitys. Tarkkailuvelvoitteet koskevat toisinaan päästöjä, joiden syntyyn satama ei voi edes vaikuttaa alueen isäntänä. Satama ei myöskään voi esimerkiksi hinnoittelulla kannustaa aluksia jätemäärän vähentämiseen. Lisäksi ympäristösääntelyn toimintamallit tuntuvat vaihtelevan valtakunnallisesti eri alueiden välillä ja samankaltaisilla toiminnoilla voikin olla hyvin erilaiset reunaehdot eri puolilla Suomea.

Solmut auki ja katse kokonaisuuteen

Tiukat ympäristönormit puskevat toimijoita optimoimaan toimintaansa ja auttavat luomaan tuottavia ympäristöinnovaatioita. Kuitenkin sääntelemällä yhtä yksittäistä asiaa saatetaan jopa tuottaa ongelmia toisaalle. Olisi tärkeää nähdä metsä puilta, tai tässä tapauksessa satama laivoilta, ja myös sääntelyn keinoin edistää vihreän liiketoiminnan kehittämistä. Normiohjauksen olisi hyvä tukea haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä kokonaisuutena ja jättää toimijoille vapautta löytää kuhunkin satamaan parhaiten toimivat ratkaisut.

Saadaksemme samanaikaisesti ympäristövaikutukset kuriin ja kestävän liiketoiminnan rullaamaan tarvitsemme:

  • entistä parempaa dialogia sekä katsantokannan muutosta
  • kiinteämpää yhteistyötä toiminnanharjoittajan, lupaviranomaisen ja luvan valvojien kesken
  • lähtökohtien ja tavoitteiden ymmärtäminen molemminpuolin on olennaista yhteistyön kehittämisen kannalta
  • kasvotusten kohtaamisia, joka tuottaa usein huomattavasti parempia ja kokonaisvaltaisempia ratkaisuja kuin oikeusasteiden välityksellä käytävä lausunto- ja valitussavotta.

Yhteistyön lisääminen ja perspektiivin laajentaminen vaatii aikaa ja henkilöresursseja. Tämä on yksi syy Wegan ENVIRO Maritime -palvelun rakentamiselle. Toimialan, säädösten ja sidosryhmien tunteminen on yksi vahvuuksistamme. Olemme osaltamme mukana avaamassa solmuja ja luomassa satamien ja merenkulun vihreitä ratkaisuja, asiakkaan ja ympäristön paras edellä.

Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä.

Aino Rantanen
Senior Specialist
+358 50 304 091
aino.rantanen@wega.fi

Cinia

Digitaaliset yhteydet

Asiakas Cinia Oy

Rahoitusinstrumentti CEF Digital 2021, runkoverkkoyhteydet

Saatu tuki 3,65 MEUR

Hanke Northern EU Gateways – Euroopan ja globaalit strategiset kumppanit yhdistävien digitaalisten runkoverkkojen suunnittelu

Toteutus 2023–2024

Cinia

Mitä tuki mahdollisti Hankkeessa valmisteltiin ja tarkennettiin suunnitelmia kolmeen tietoliikennekaapeli-investointiin liittyen. Lisäksi hankkeessa laadittiin korkean tason suunnitelma EU:n yhdistävistä kaapelijärjestelmistä. Toteuduttuaan hankkeet parantavat runkoverkkoyhteyksiä, tarjoavat vaihtoehtoisia reittejä merikaapeleille ja lisää kyberturvallisuutta strategisesti tärkeällä alueella Euroopassa. Samalla EU:n yhteydet kolmansiin maihin vahvistuvat.

Environ rooli Vastasimme koko hakemusprosessista. Positiivisen tukirahoituspäätöksen jälkeen jatkoimme hankkeen avustamista konsortiosopimuksen laadinnassa ja tukisopimusneuvotteluissa sekä EU-hankkeen hallinnassa. Varmistimme, että rahoittajan raportointivaatimukset täyttyvät.

Terntank

Kestävän merenkulun edelläkävijä

Asiakas Terntank

Rahoitusinstrumentti EU Innovation Fund 2022

Saatu tuki 2,75 MEUR

Hanke eMETHANOLxWSolution

Toteutus 2023–2029

Terntank

Kuva: Terntank

Mitä tuki mahdollistaa Hankkeessa rakennetaan uusi säiliöalus, johon tulee metanolilla toimiva moottori ja taittuva tuuliavusteinen propulsiojärjestelmä. Alus toimii uusien innovatiivisten teknologioiden pilotointialustana. Aluksessa on myös maasähkö- sekä akkujärjestelmät. Hanke edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 4000 tonnia vuodessa.

Environ rooli Olemme kotiuttaneet Terntankille EU-tukea ja kansallista rahoitusta vuodesta 2013 lähtien. Innovaatiorahaston lisäksi olemme auttaneet Terntankia saamaan EU:n TEN-T-rahoitusta sekä Ruotsin ja Norjan kansallista tukea alusten ympäristöinvestointeihin. Olemme vastanneet tukihakemusprosesseista sekä tukihankkeiden hallinnasta ja viestinnästä. Wega on auttanut Terntankia vähäpäästöisten toimitusketjujen kehittämisessä ja hoitanut rahtaussopimuksia vuodesta 2013 lähtien. Pitkäaikaisessa yhteistyössä korostuu Wegan eri liiketoiminta-alueiden osaaminen: rahtaussopimukset, polttoainehankinta, tukirahoitus ja ympäristöraportointi.

Väylävirasto

Talvimerenkulun edistäminen

Asiakas Väylävirasto

Rahoitusinstrumentti EU CEF Liikenne 2024, Eurooppalainen meriliikennealue

Saatu tuki Suomi 42 MEUR

Hanke WINMOS IV

Toteutus 2025–2029

Väylävirasto

Kuva: Väylävirasto

Mitä tuki mahdollistaa Hanke on jatkoa pitkäaikaiselle Itämeren alueen yhteistyölle. Siinä turvataan Itämeren alueen rajat ylittävää, tehokasta ja kestävää talvimerenkulkua. Hankkeella varmistetaan, että käytettävissä on riittävä määrä jäänmurtokalustoa. Samalla mahdollistetaan päästövähennyksiä ja parannetaan operoinnin kustannustehokkuutta. Suomen EU-tukea saanut uusi B+-luokan jäänmurtaja rakennetaan korvaamaan yli 70-vuotias Voima. Uusi vähäpäästöinen alus pystyy pienemmästä koostaan huolimatta avaamaan jäähän samanlaisen 25 metriä leveän väylän kuin A-luokan murtajat. Lisäksi hankkeessa modernisoidaan ja tehdään elinkaaripidennyksiä Ruotsin olemassa oleviin jäänmurtajiin.

Environ rooli Vastasimme yhteisen tukihakemuksen tekemisestä Suomelle, Ruotsille ja Virolle. Tähän sisältyivät myös Suomen ja Viron investoinneille tehdyt hyötykustannuslaskelmat, kansainvälisten projektikokousten koordinointi ja hakemuksen vieminen hakemusjärjestelmään. Environ yhteistyö Väyläviraston EU-tukihakemuksissa ja hankkeiden raportoinnissa on jatkunut vuodesta 2017. Tukirahoitusta Suomeen on saatu talvimerenkulun lisäksi meriväylille, raide- ja maantiehankkeille sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen.

Porin satama

Infrahankkeet

Asiakas Porin satama

Rahoitusinstrumentti EU CEF Liikenne 2021, 2023 (MILMOB), 2023

Saatu tuki yhteensä 12,8 MEUR

Hanke Quays2Solutions, POPRAMP, Power2Quays

Toteutus 2021–2026

Porin satama

Kuva: Porin satama

Mitä tuki mahdollistaa Quays2Solutions -hankkeessa rakennettiin 270 metriä pitkä uusi laituri Mäntyluodon satama-alueelle. Samalla korvattiin vanha nestebulk-laituri Tahkoluodossa. POPRAMP -hanke vastasi sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin. Siinä rakennettiin Mäntyluotoon kiinteä RoRo-ramppi ja sen takana oleva kenttä uudistettiin. Power2Quays -hankkeessa toteutetaan laivojen maasähkön syöttöjärjestelmä kahdelle laiturille Tahkoluotoon. Samaan yhteyteen rakennetaan myös aurinkovoimala ja vahvistetaan sataman sähköverkkoa. Hankkeet poistavat liikenteen pullonkauloja, parantavat sataman perusinfrastruktuuria ja kaksoiskäyttöä sekä edistävät vähäpäästöistä merenkulkua ja sataman ympäristövastuuta.

Environ rooli Tiivis yhteistyö ja ymmärrys asiakkaan investointitarpeista on mahdollistanut kolme toisiaan tukevaa hanketta EU-tuen avulla. Olemme vastanneet tukihakemuksista sekä EU-hankkeiden hallinnasta ja raportoinnista.

Finavia

Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen

Asiakas Finavia Oyj

Rahoitusinstrumentti EU CEF Liikenne, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (AFIF) 2025

Saatu tuki 5,6 MEUR

Hanke HELZERO - Helsinki-Vantaan toimintojen sähköistäminen maasähkön ja esikäsitellyn ilman avulla nollapäästöjen saavuttamiseksi

Toteutus 2025–2028

Helsinki-Vantaan lentoasema

Kuva: Finavia Oyj

Mitä tuki mahdollistaa HELZERO-hankkeessa toteutetaan esikäsitellyn ilman syöttö pysäköityjen lentokoneiden lämmitykseen ja jäähdytykseen. Lisäksi tuodaan maasähkön syöttö niille lentokoneiden pysäköintipaikolle, joilta se vielä puuttuu. Samalla rakennetaan aurinkovoimala uusiutuvan energian tuotantoon ja hankitaan akkuvarasto. Finavia toteuttaa hankkeen ennakoivasti ennen lainsäädännön edellyttämiä muutoksia. Projektin toteutus poistaa operatiivisia pullonkauloja ja edistää Finavian ympäristötavoitteita, jossa koko lentoliikenteen arvoketju toimii vastuullisesti. Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti hiilipäästöjen nettonollatason vuonna 2024.

Environ rooli Yhteistyö Finavian EU-tukirahoituksessa on jatkunut vuodesta 2017. Silloin olimme mukana hakemassa tukea Finavian matkakeskukselle CEF Liikenne -hausta. Sen jälkeen olemme avustaneet Finaviaa useamman EU-hankkeen hallinnassa ja raportoinneissa. HELZERO-hankkeessa vastasimme koko hakemusprosessista. Myönteisen tukipäätöksen jälkeen jatkoimme asiakkaan avustamista tukisopimusvalmistelussa ja EU-hankkeen hallinnassa varmistaen, että rahoittajan raportointivaatimukset täyttyvät. Samalla olemme tehneet jatkuvaa strategista yhteistyötä rahoitusmahdollisuuksien tunnistamiseksi.