Oripäähän suunnitteilla oleva Varsinais-Suomen kiertotalouslaitos on saanut uuden nimen. Biojalostamo kuvaa nimenä paremmin laitoksen laaja-alaisuutta energian ja ravinteiden jalostamisessa.
Suomessa on selvitysten mukaan merkittävä biokaasupotentiaali. Täällä on paljon maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, joiden energiasisältö jää käyttämättä. Oripäähän suunniteltu Varsinais-Suomen biojalostamo jalostaa niistä puhdasta energiaa, vähentää Saaristomeren ravinnekuormaa sekä tukee kestävää maataloutta ja ruoantuotantoa.
“Kyse on uuden ajan energiateollisuudesta, jossa tuotetaan kestäviä polttoaineita raskaan liikenteen, laivojen ja teollisuuden käyttöön. Kokonaisuus toimii kaupallisin ehdoin”, kertoo Wegan toimitusjohtaja Niko Ristikankare.
”Varsinais-Suomen biojalostamon toimintamalli on ainutlaatuinen. Kyse ei ole enää jätteenkäsittelystä vaan vakavasti otettavasta energiateollisuudesta.”
Vastaavanlaista biojalostamokokonaisuutta ei ole muualla.
Perusprosessi on samanlainen kuin biokaasulaitoksissa. Lannasta ja muista biomassoista jalostetaan fossiilittomia polttoaineita eli käytännössä nesteytettyä biometaania. Kun maatilojen lietealtaisiin kertyvä lanta kuljetetaan ripeästi käsiteltäväksi, siitä ei ehdi vapautua ilmakehään metaania, joka on erittäin voimakas kasvihuonekaasu.
Biometaanin lisäksi Varsinais-Suomen biojalostamossa tuotetaan ns. e-metaania. Se valmistetaan uusiutuvalla sähköllä tuotetusta vedystä ja biokaasuprosessissa talteen otetusta hiilidioksidista. Molemmat metaanit nesteytetään, jolloin niitä on helppo kuljettaa, varastoida ja käyttää polttoaineena.
Lisähyötyä saadaan, kun jalostamon yhteyteen rakennettava kaasumoottorilaitos tuottaa metaanista edelleen sähköä. Tästä on hyötyä erityisesti silloin, kun sähkö on kallista tai siitä on pulaa, esimerkiksi kovilla pakkasilla ja tyynellä säällä.
Varsinais-Suomen biojalostamo on lisäksi suunniteltu niin, että jokaisen prosessin sivuvirrat ovat seuraavan prosessin raaka-aineita. Se on tässä mittakaavassa uutta.
”Meille sivuvirrat ovat täynnä mahdollisuuksia. Eri prosessien yhdistäminen parantaa hankkeen kannattavuutta ja kustannustehokkuutta. Samalla laitoksen oma hiilijalanjälki saadaan pieneksi”, kertoo projektijohtaja Taavi Vartela.
”Kokonaisuus toimii, kun mittakaava on riittävän iso. Näin siitä saadaan myös taloudellisesti järkevä.”
Erityistä biojalostamossa on myös sen sijainti. Biojalostamoon kerätään lantaa lähes koko alueelta, josta valuu ravinteita Saaristomereen.
”Se on iso juttu, että jalostamo ratkaisee samalla kertaa useita ongelmia. Siksi sitä voi sanoa biotalouden nelosvoitoksi. Siitä hyötyvät maatalouden ja maakunnan lisäksi ilmasto ja Saaristomeri”, sanoo toimitusjohtaja Ristikankare.
Varsinais-Suomen biojalostamo pystyy selvitysten mukaan vuodessa erottelemaan lannoista jopa 280 tonnia fosforia, joka voidaan kohdentaa paremmin. Näin se vähentää merkittävästi ravinnevalumia Saaristomereen ja lähivesiin. Saaristomeren fosforikuormitus on tällä hetkellä kokonaisuudessaan keskimäärin 460 tonnia vuodessa.
Lisätiedot
Niko Ristikankare, Toimitusjohtaja ja osakas, Wega
050 347 2528
Taavi Vartela, Projektijohtaja, Varsinais-Suomen biojalostamo, Wega
044 252 8006
Suomalainen Wega on riippumaton ja innovatiivinen energiayhtiö, joka toimii bioenergian, uusien energiaratkaisujen, kestävien toimitusketjujen, teollisuuden polttoaineiden, merenkulun ja ympäristöinvestointien parissa. Keskitymme energian ja luonnonvarojen kestävään ja kustannustehokkaaseen käyttöön. Me näemme ratkaisuja siellä, missä monet näkevät uhkia tai ongelmia
Vuonna 2012 perustettu Wega tunnetaan vaativien ja monimutkaisten hankkeiden kehittäjänä. Suurin Suomessa tällä hetkellä rakenteilla oleva biokaasulaitos on wegalaisten kehittämä.
Varsinais-Suomen biojalostamo tekee puhdasta energiaa, vähentää Saaristomeren ravinnekuormaa sekä tukee kestävää maataloutta ja ruoantuotantoa. Ravinteet kierrätetään sinne, missä niitä tarvitaan.
Oripäähän suunniteltu teollisen mittaluokan biojalostamo käsittelee vuodessa yli 600 000 tonnia raaka-aineita: lantaa, pelloilta saatavia biomassoja ja elintarviketeollisuuden puhtaita sivuvirtoja. Jalostamo tuottaa vuosittain 200 GWh nesteytettyä biokaasua ja 160 GWh e-metaania raskaan liikenteen, meriliikenteen ja teollisuuden käyttöön sekä luomulannoitteita. Samalla se vähentää merkittävästi Saaristomeren ravinnekuormaa.
