Wega Group logo
22/12/2025

Varsinais-Suomen biojalostamo saa 52 miljoonan euron verotuen

Hallituksen myöntämä verohyvitys on suunnattu vihreän siirtymän investointeihin. Varsinais-Suomen biojalostamo tuottaa 360 GWh fossiilitonta metaania vuodessa liikenteeseen ja teollisuuteen.

Varsinais-Suomen biojalostamolle on myönnetty 52,17 miljoonan euron verohyvitys. Rahoitus on osa Petteri Orpon hallituksen tukiohjelmaa, jonka tarkoitus on houkutella Suomeen vihreää siirtymää vauhdittavia teollisia investointeja.

”Biojalostamon tekemä metaani korvaa suoraan öljypohjaisia polttoaineita rekka-autoissa, laivoissa ja teollisuuslaitoksissa. Tätä on puhdas energiasiirtymä käytännössä”, sanoo Wegan talousjohtaja Veli-Pekka Toiviainen.

Verohyvitystä myönnettiin 32 hankkeeseen yhteensä kaksi miljardia euroa. Käytännössä kyse on verohyvityksestä, jonka yritys voi vähentää yhteisöverosta 2028 alkaen kun investointi on tehty ja toiminnassa. Sitä saattoi hakea yli 50 miljoonan euron investointeihin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa, energian varastointia tai näihin liittyviä laitteistoja, komponentteja tai raaka-aineita.

”Verotuen vauhdittamilla investoinneilla on hyvin suuri merkitys koko maan energiatalouden vähähiilistämiselle.  Tuella vaikutetaan merkittävästi yritysten investointipäätöksiin, jotka liittyvät esimerkiksi uusiutuvan energian ja polttoaineiden tuotantoon sekä teollisuuden sähköistymiseen”, kertoo Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen.

”Ilmastokriisi ei odota. Valtion tukien avulla parhaat uudet teknologiat saadaan skaalattua nopeammin”, Wegan talousjohtaja Toiviainen sanoo.

Hän lisää, että Oripään kuntaan rakennettava Varsinais-Suomen biojalostamo on suunniteltu toimimaan nimenomaan markkinaehtoisesti.

Varsinais-Suomen biojalostamo on valmistuessaan Suomen suurin biokaasulaitos.  Se jalostaa noin 600 000 tonnia raaka-aineita vuodessa. Tästä noin 85 prosenttia on maatiloilta kerättyä lantaa, loput ovat peltobiomassoja ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Laitos tuottaa vuosittain 200 GWh biometaania ja 160 GWh e-metaania sekä kierrätyslannoitteita. Samalla se vähentää ilmakehään vapautuvaa metaania ja Saaristomereen huuhtoutuvia ravinteita.

Parhaillaan on käynnissä biojalostamon tekninen suunnittelu ja YVA-selvitykset. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuonna 2029.

Lisätiedot

Veli-Pekka Toiviainen
Talousjohtaja, Wega
+358 40 820 8590, etunimi.sukunimi@wega.fi

Suomalainen Wega on riippumaton ja innovatiivinen energiayhtiö, joka toimii bioenergian, uusien energiaratkaisujen, kestävien toimitusketjujen, teollisuuden polttoaineiden, merenkulun ja ympäristöinvestointien parissa. Keskitymme energian ja luonnonvarojen kestävään ja kustannustehokkaaseen käyttöön. Me näemme ratkaisuja siellä, missä monet näkevät uhkia tai ongelmia

Vuonna 2012 perustettu Wega tunnetaan vaativien ja monimutkaisten hankkeiden kehittäjänä. Suurin Suomessa tällä hetkellä rakenteilla oleva biokaasulaitos on wegalaisten kehittämä.

Varsinais-Suomen biojalostamo tekee puhdasta energiaa, vähentää Saaristomeren ravinnekuormaa sekä tukee kestävää maataloutta ja ruoantuotantoa. Ravinteet kierrätetään sinne, missä niitä tarvitaan.

Oripäähän suunniteltu teollisen mittaluokan biojalostamo käsittelee vuodessa yli 600 000 tonnia raaka-aineita: lantaa, pelloilta saatavia biomassoja ja elintarviketeollisuuden puhtaita sivuvirtoja. Jalostamo tuottaa vuosittain 200 GWh nesteytettyä biokaasua ja 160 GWh e-metaania raskaan liikenteen, meriliikenteen ja teollisuuden käyttöön sekä luomulannoitteita. Samalla se vähentää merkittävästi Saaristomeren ravinnekuormaa.

Cinia

Digitaaliset yhteydet

Asiakas Cinia Oy

Rahoitusinstrumentti CEF Digital 2021, runkoverkkoyhteydet

Saatu tuki 3,65 MEUR

Hanke Northern EU Gateways – Euroopan ja globaalit strategiset kumppanit yhdistävien digitaalisten runkoverkkojen suunnittelu

Toteutus 2023–2024

Cinia

Mitä tuki mahdollisti Hankkeessa valmisteltiin ja tarkennettiin suunnitelmia kolmeen tietoliikennekaapeli-investointiin liittyen. Lisäksi hankkeessa laadittiin korkean tason suunnitelma EU:n yhdistävistä kaapelijärjestelmistä. Toteuduttuaan hankkeet parantavat runkoverkkoyhteyksiä, tarjoavat vaihtoehtoisia reittejä merikaapeleille ja lisää kyberturvallisuutta strategisesti tärkeällä alueella Euroopassa. Samalla EU:n yhteydet kolmansiin maihin vahvistuvat.

Environ rooli Vastasimme koko hakemusprosessista. Positiivisen tukirahoituspäätöksen jälkeen jatkoimme hankkeen avustamista konsortiosopimuksen laadinnassa ja tukisopimusneuvotteluissa sekä EU-hankkeen hallinnassa. Varmistimme, että rahoittajan raportointivaatimukset täyttyvät.

Terntank

Kestävän merenkulun edelläkävijä

Asiakas Terntank

Rahoitusinstrumentti EU Innovation Fund 2022

Saatu tuki 2,75 MEUR

Hanke eMETHANOLxWSolution

Toteutus 2023–2029

Terntank

Kuva: Terntank

Mitä tuki mahdollistaa Hankkeessa rakennetaan uusi säiliöalus, johon tulee metanolilla toimiva moottori ja taittuva tuuliavusteinen propulsiojärjestelmä. Alus toimii uusien innovatiivisten teknologioiden pilotointialustana. Aluksessa on myös maasähkö- sekä akkujärjestelmät. Hanke edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 4000 tonnia vuodessa.

Environ rooli Olemme kotiuttaneet Terntankille EU-tukea ja kansallista rahoitusta vuodesta 2013 lähtien. Innovaatiorahaston lisäksi olemme auttaneet Terntankia saamaan EU:n TEN-T-rahoitusta sekä Ruotsin ja Norjan kansallista tukea alusten ympäristöinvestointeihin. Olemme vastanneet tukihakemusprosesseista sekä tukihankkeiden hallinnasta ja viestinnästä. Wega on auttanut Terntankia vähäpäästöisten toimitusketjujen kehittämisessä ja hoitanut rahtaussopimuksia vuodesta 2013 lähtien. Pitkäaikaisessa yhteistyössä korostuu Wegan eri liiketoiminta-alueiden osaaminen: rahtaussopimukset, polttoainehankinta, tukirahoitus ja ympäristöraportointi.

Väylävirasto

Talvimerenkulun edistäminen

Asiakas Väylävirasto

Rahoitusinstrumentti EU CEF Liikenne 2024, Eurooppalainen meriliikennealue

Saatu tuki Suomi 42 MEUR

Hanke WINMOS IV

Toteutus 2025–2029

Väylävirasto

Kuva: Väylävirasto

Mitä tuki mahdollistaa Hanke on jatkoa pitkäaikaiselle Itämeren alueen yhteistyölle. Siinä turvataan Itämeren alueen rajat ylittävää, tehokasta ja kestävää talvimerenkulkua. Hankkeella varmistetaan, että käytettävissä on riittävä määrä jäänmurtokalustoa. Samalla mahdollistetaan päästövähennyksiä ja parannetaan operoinnin kustannustehokkuutta. Suomen EU-tukea saanut uusi B+-luokan jäänmurtaja rakennetaan korvaamaan yli 70-vuotias Voima. Uusi vähäpäästöinen alus pystyy pienemmästä koostaan huolimatta avaamaan jäähän samanlaisen 25 metriä leveän väylän kuin A-luokan murtajat. Lisäksi hankkeessa modernisoidaan ja tehdään elinkaaripidennyksiä Ruotsin olemassa oleviin jäänmurtajiin.

Environ rooli Vastasimme yhteisen tukihakemuksen tekemisestä Suomelle, Ruotsille ja Virolle. Tähän sisältyivät myös Suomen ja Viron investoinneille tehdyt hyötykustannuslaskelmat, kansainvälisten projektikokousten koordinointi ja hakemuksen vieminen hakemusjärjestelmään. Environ yhteistyö Väyläviraston EU-tukihakemuksissa ja hankkeiden raportoinnissa on jatkunut vuodesta 2017. Tukirahoitusta Suomeen on saatu talvimerenkulun lisäksi meriväylille, raide- ja maantiehankkeille sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen.

Porin satama

Infrahankkeet

Asiakas Porin satama

Rahoitusinstrumentti EU CEF Liikenne 2021, 2023 (MILMOB), 2023

Saatu tuki yhteensä 12,8 MEUR

Hanke Quays2Solutions, POPRAMP, Power2Quays

Toteutus 2021–2026

Porin satama

Kuva: Porin satama

Mitä tuki mahdollistaa Quays2Solutions -hankkeessa rakennettiin 270 metriä pitkä uusi laituri Mäntyluodon satama-alueelle. Samalla korvattiin vanha nestebulk-laituri Tahkoluodossa. POPRAMP -hanke vastasi sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin. Siinä rakennettiin Mäntyluotoon kiinteä RoRo-ramppi ja sen takana oleva kenttä uudistettiin. Power2Quays -hankkeessa toteutetaan laivojen maasähkön syöttöjärjestelmä kahdelle laiturille Tahkoluotoon. Samaan yhteyteen rakennetaan myös aurinkovoimala ja vahvistetaan sataman sähköverkkoa. Hankkeet poistavat liikenteen pullonkauloja, parantavat sataman perusinfrastruktuuria ja kaksoiskäyttöä sekä edistävät vähäpäästöistä merenkulkua ja sataman ympäristövastuuta.

Environ rooli Tiivis yhteistyö ja ymmärrys asiakkaan investointitarpeista on mahdollistanut kolme toisiaan tukevaa hanketta EU-tuen avulla. Olemme vastanneet tukihakemuksista sekä EU-hankkeiden hallinnasta ja raportoinnista.

Finavia

Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen

Asiakas Finavia Oyj

Rahoitusinstrumentti EU CEF Liikenne, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (AFIF) 2025

Saatu tuki 5,6 MEUR

Hanke HELZERO - Helsinki-Vantaan toimintojen sähköistäminen maasähkön ja esikäsitellyn ilman avulla nollapäästöjen saavuttamiseksi

Toteutus 2025–2028

Helsinki-Vantaan lentoasema

Kuva: Finavia Oyj

Mitä tuki mahdollistaa HELZERO-hankkeessa toteutetaan esikäsitellyn ilman syöttö pysäköityjen lentokoneiden lämmitykseen ja jäähdytykseen. Lisäksi tuodaan maasähkön syöttö niille lentokoneiden pysäköintipaikolle, joilta se vielä puuttuu. Samalla rakennetaan aurinkovoimala uusiutuvan energian tuotantoon ja hankitaan akkuvarasto. Finavia toteuttaa hankkeen ennakoivasti ennen lainsäädännön edellyttämiä muutoksia. Projektin toteutus poistaa operatiivisia pullonkauloja ja edistää Finavian ympäristötavoitteita, jossa koko lentoliikenteen arvoketju toimii vastuullisesti. Helsinki-Vantaan lentoasema saavutti hiilipäästöjen nettonollatason vuonna 2024.

Environ rooli Yhteistyö Finavian EU-tukirahoituksessa on jatkunut vuodesta 2017. Silloin olimme mukana hakemassa tukea Finavian matkakeskukselle CEF Liikenne -hausta. Sen jälkeen olemme avustaneet Finaviaa useamman EU-hankkeen hallinnassa ja raportoinneissa. HELZERO-hankkeessa vastasimme koko hakemusprosessista. Myönteisen tukipäätöksen jälkeen jatkoimme asiakkaan avustamista tukisopimusvalmistelussa ja EU-hankkeen hallinnassa varmistaen, että rahoittajan raportointivaatimukset täyttyvät. Samalla olemme tehneet jatkuvaa strategista yhteistyötä rahoitusmahdollisuuksien tunnistamiseksi.